Juokseminen, kaikkinainen liikunta ja luonnon ihmettely tekevät hyvää sielulle. Millaisia ovat niiden rajapinnat? Viekö juokseminen pidemmälle, syvemmälle vai lähemmäs? Entä sitten kun ei enää jaksa?

Uusimmat kirjoitukseni

  • Ihmettely ja luontosuhde Olen pitkään miettinyt omaa luontosuhdettani ja sen kehittymistä. Ei mikään yllätys, että olennainen merkitys luontosuhteen kehittymiselle on ollut eri tavoilla, joilla luonnossa viettää aikaa. Omalla kohdallani ehkä vaikuttavimmat tavat ovat olleet juokseminen ja sukeltaminen. Tässä tekstissä haluan pohtia sukeltamisen merkitystä omalle luontosuhteelleni. En voi sanoa, että olisin maailman kokenein sukeltaja. Aloitin harrastuksen vuonna 2017. Oikeastaan… Lue lisää
  • Marraskuu on sielun autiomaa Marraskuussa päivät ovat Helsingissä harmaita. Iltaisin pimeys laskeutuu yhä aikaisemmin ja sateisina päivinä vähäkin valo tuntuu imeytyvän sumuun. Luonto käpertyy. Pimeässä on hyvä juosta. Yhtä aikaa päivien lyhentyessä olen huomannut, miten olen juoksulenkeillä nauttinut tummenevasta metsästä ja pimeistä kaduista. Pimeä riisuu pois tarpeen jatkuvasti havainnoida ympäristöä. Katuvalot näyttävät tien sekä harvat vastaantulijat, ikään kuin muuta… Lue lisää
  • Kiitollisuus ja muuttolinnut Juoksen Paloheinän peltojen halki. Aurinko on laskemassa ja syksy on tulossa. Hengitys höyryää viileässä ilmassa. Peltojen keskellä pysähdyn katsomaan, miten muuttolintujen parvet täyttävät taivaan. Lintujen tummat siluetit liikkuvat laskevan auringon punaiseksi värjäämää taivasta vasten. Lintujen äänet peittävät alleen kaiken muun. Olen onnellinen siitä, että sain nähdä linnut ja tämän hetken. Samalla kun katselen taivaalle, mietin… Lue lisää
  • Anterinmukan tähdet Olin vaeltanut jo kolme päivää, kun saavuin alkuillasta Anterinmukan autiotuvalle. Vaikka Anterinmukasta ei varsinkaan kesäisin puutu vaeltajia, seuraavaksi yöksi sain tuvan itselleni. Loppusyksystä Koilliskairassa ei enää juuri ollut ihmisiä, enkä ollut nähnyt edes jalanjälkiä ensimmäisen päivän jälkeen. Yön laskeuduttua Anterinmukassa menin vielä hetkeksi ulos. Muistan, miten seisoin tuvan pihalla. Laitoin otsalampun pois päältä ja katselin… Lue lisää
  • Miltä oma keho tuntuu? Miltä oma keho tuntuu? Miltä jalat tai jalkaterät tuntuvat, kun niiden lihakset toimivat? Entä muut vartalon lihakset? Juoksemisen myötä olen oppinut tunnustelemaan omaa vartaloa. Luultavasti monen muun lajin harrastajat voisivat sanoa samaa. Miltä eri lihakset tuntuvat kun niitä käyttää tai ne ovat rasittuneita ja myös kuinka pitkälle omaa kroppaa voi puskea. Millaiselta erilaiset rasitustilat tuntuvat… Lue lisää
  • Tekee hyvää mennä omille rajoilleen – ne ovat usein muualla kuin mitä odottaa Yksi parhaita kisasuorituksiani on tähän mennessä ollut keväällä 2014 Madeira Island Ultra Trailillä. Kisareitti halkaisee Madeiran lännestä itään. Matkaa on 116 km ja nousumetrejä kertyy 6800. Madeiralle tyypilliseen tapaan nousut ja laskut ovat jyrkkiä reitin kiertäessä levadoita ja polkuja pitkin. Omassa mielessäni suorituksen on tehnyt onnistuneeksi sen tasaisuus ja nousujohteisuus. Muistan, miten ensimmäiset kahdeksan kilometriä… Lue lisää
  • Viekö juokseminen pidemmälle, syvemmälle vai lähemmäs? Juoksin ensimmäisen kerran avotunturissa vuonna 2013. Olin ollut vaeltamassa Ruotsin ja Norjan tuntureilla ja päättänyt vaelluksen Kilpisjärvelle. Rinkan painoon tottuneilla jaloilla oli kevyttä lähteä juoksemaan Saanan rinnettä ylös. Ylhäällä pysähdyin katsomaan avautuvaa maisemaa – tuntureita, vuoria, pilvien maahan heittämiä varjoa – sen verran, että hengitys ehti tasaantua. Sen jälkeen lähdin jälleen juoksemaan polkua alas ja… Lue lisää