Voimmeko välttää kolmannen maailmansodan ja ympäristökriisin?

Stiven NaatusStiven Naatus7.2.2020 Lukuaika: 2 min

Professori Heikki Patomäki esitteli tulevaisuuden tutkimuksen seuran seminaarissa kolme mahdollista tulevaisuuden skenaariota maailmalle: 1. Ajaudumme jonkin ajan kuluttua kohti globaalia sotaa tai voimakasta ympäristökriisiä. 2. Nykykehitys jatkuu pitkitetysti: valta keskittyy, valtioiden protektionismi lisääntyy, valvonta ja mielipiteiden muokkaaminen vahvistuu ja maailma jakaantuu etupiireihin. 3. Ihmiskunta kykenee reflektoimaan tilannetta ja pyrkii globaaliin strategiseen yhteistyöhön uhkien torjumiseksi.

Patomäki totesi, että skenaarioiden järjestys on hänellä vaihtunut, nyt hän pitää suuren kriisin mahdollisuutta entistä todennäköisempänä. Professori ei ole huolineen yksin: nuorten ikäluokkien parissa ilmastoahdistuksen määrä on lisääntynyt. Moni pohtii voiko veden väheneminen ja ilmastomuutoksen vaikutus maailmantalouteen johtaa myös sotilaallisiin konflikteihin. Myös viihdeteollisuus tuottaa kiihtyvällä tahdilla elokuvia ja sarjoja, jotka käsittelevät erilaisia tapoja, joilla nykyinen maailmanjärjestys kohtaa loppunsa.

Vaihtoehtona jokaiselle uhkakuvalle on se, että ihmiskunta oppii laajasti toimimaan yhdessä ja luottaa toisiinsa. Jännitteiden kasvattamisen sijaan tarvitaan yhteyksien rakentamista ja uudenlaisen keskustelukulttuurin luomista. Tarvitaan yhteistä kansainvälistä politiikkaa ja rakenteita, joissa voidaan neuvotella tulevaisuuden suunnista.

Jotta vältämme ajamisen päin seinää, tarvitsemme siis ennen kaikkea yhteyttä ja toivoa siitä, että tulevaisuutta voidaan todella rakentaa yhdessä. Silloin tarvitaan myös kasvavaa ymmärrystä toistemme ajattelutavoista, maailmankuvista ja myös katsomuksellisesta orientaatiosta, jotta voimme luottaa toisiimme ja toimia yhdessä.

Lopulta joudumme miettimään myös perimmäisiä kysymyksiä: Keitä olemme ihmisinä? Mikä meitä motivoi ja saa liikkeelle? Mikä antaa tulevaisuuden toivoa? Mikä tekee tästä maailmasta ja sen tulevaisuudesta tärkeän ja miksi toinen ihminen ja hänen kohtalonsa on tärkeä? Yhtäkkiä huomaan, että nämä ovat myös syvästi teologisia ja hengellisiä kysymyksiä. Siksikin uskallan ennustaa, että juuri hengellisyys merkitys laajasti ajateltuna on yksi tulevaisuuden nousevista virtauksista. Siksi myös uskonnollisten yhteisöjen ja kirkkojen on syytä olla hereillä siitä, mitä on tapahtumassa ja osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun tulevaisuuden maailmasta.